Sirakin kirja 28

¹Joka kostaa, saa kokea Herran koston, sen synnit hän totisesti tallella pitää.

²Anna anteeksi lähimmäisellesi, mitä hän on väärin tehnyt; silloin myös sinä, jos rukoilet, pääset vapaaksi synneistäsi.

³Ihminen pitää vihaa ihmistä vastaan; voiko hän rukoilla Herralta terveeksitekemistä?

⁴Kaltaistansa ihmistä kohtaan hänellä ei ole laupeutta; voiko hän rukoilla omien syntiensä tähden?

⁵Hän, vaikka on liha, on pitkävihainen; kuka sovittaa hänen omat syntinsä?

⁶Muista loppua, ja heitä vihollisuus; muista mätäneminen ja kuolema; ja pidä käskyt.

⁷Muista käskyt äläkä pidä pitkää vihaa lähimmäistäsi vastaan; muista Korkeimman liitto, ja katso hairahduksen ohitse.

⁸Vältä riitaa, niin teet vähemmän syntiä. Sillä kiukkuisa ihminen saa riidan syntymään,

⁹ja syntinen mies saa ystävykset kuohuksiin ja laskee irti panettelun rauhassa-eläjäin keskeen.

¹⁰Mitä enemmän on polttoainetta sitä tuimemmin tuli palaa. Mitä voimallisempi ihminen on, sitä voimallisempi hänen kiukkunsa; ja mitä rikkaampi hän on, sitä korkeammalle hän kohottaa vihansa; ja mitä kiinteämpi riidan aihe, sitä tuimempi riidan palo.

¹¹Äkkipikainen kiista sytyttää tulen, ja äkkipikainen riitä vuodattaa verta.

¹²Jos puhallat kipinään, se leimahtaa tuleen; mutta jos siihen sylkäiset, se sammuu. Ja kumpainenkin lähtee sinun suustasi.

¹³Kirotkaa korvaankuiskuttelija ja kaksikielinen, sillä monta rauhassa-eläjää he ovat tuhonneet.

¹⁴Kolmannen kieli on järkyttänyt paikoiltaan monet ja ajanut heitä kansasta kansaan ja on hävittänyt vahvoja kaupunkeja ja kukistanut korkea-arvoisten taloja.

¹⁵Kolmannen kieli on karkoittanut kelpo vaimoja ja riistänyt heiltä heidän vaivannäkönsä.

¹⁶Joka siitä rupeaa vaaria ottamaan, ei ikinä rauhaa saa eikä saa hiljaisessa levossa asua.

¹⁷Ruoskan lyönti tekee mustelmia, mutta kielen lyönti murskaa luut.

¹⁸Paljon on miekan terän kaatamia, mutta paljon enemmän kielen kaatamia.

¹⁹Onnellinen, joka siltä varjeltuu, joka ei joudu alttiiksi sen kiukulle, ei joudu vetämään sen iestä eikä kytketyksi sen kahleisiin!

²⁰Sillä sen ies on rautainen ies, ja sen kahleet ovat vaskiset kahleet.

²¹Sen tuottama kuolema on paha kuolema, ja tuonela on parempi kuin sellainen kieli

²²Hurskaita se ei saa valtaansa, eikä heitä polta sen liekki.

²³Jotka hylkäävät Herran, ne siihen suistuvat; niissä sillä on polttamista, eikä se sammu. Se lasketaan irti niiden kimppuun niinkuin leijona, ja niitä se raatelee kuin pantteri.

²⁴Katso! Aitaa alueesi orjantappuroilla, sido kokoon hopeasi ja kultasi.

²⁵hanki sanojesi varalle vaaka ja punnukset, ja tee suusi ovelle salpa.

²⁶Varo rikkomasta kielelläsi, ettet lankeaisi väijyjäsi edessä.

Sirakin kirja 28

¹Joka itse kostaa, hänelle Herra jälleen kostaa, ja hän pitää myös hänen syntinsä hänelle.

²Anna anteeksi lähimmäiselles, mitä hän on rikkonut sinua vastaan, ja rukoile sitte, niin sinun syntis annetaan sinulle anteeksi.

³Ihminen vihaa toista, ja etsii armoa Herralta.

⁴Hän on armotoin vertaistansa vastaan, ja tahtoo rukoilla synteinsä edestä.

⁵Hän, joka liha on, pitää vihaa: kuka siis antais hänelle anteeksi hänen syntinsä?

⁶Muista loppua, ja pane pois viha, joka kuoleman ja kadotuksen etsii,

⁷Ja pysy käskysanoissa.

⁸Muista käskyt, ja hylkää uhkaukses lähimmäistä vastaan.

⁹Muista Korkeimman liittoa, ja anna rikos anteeksi.

¹⁰Vältä riitaa, niin monta syntiä jää takaperin.

¹¹Sillä vihainen ihminen saattaa kapinan, ja jumalatoin sytyttää sekaannuksen hyväinkin ystäväin välille, ja yllyttää ne toisen toistansa vastaan, joilla hyvä rauha on.

¹²Kuin paljon puita on, silloin tuli enenee, ja kuin ihmiset uljaat ovat, niin viha tulee suuremmaksi. Ja jos ihmiset ovat rikkaat, niin viha tulee sitä väkevämmäksi; ja jos riita kauvan pysyy, niin se sitä enemmän palaa.

¹³Olla valmis riitelemään, sytyttää tulen, ja olla nopia kapinaan, se vuodattaa verta.

¹⁴Jos sinä kipinää puhallat, niin se tulee suureksi liekiksi; mutta jos sinä syljet kipinän päälle, niin se sammuu; ja ne molemmat taitavat sinun suustas tulla.

¹⁵Korvankuiskutteliat ja väärät viekkaat suut ovat kirotut; sillä ne turmelevat monta, joilla on hyvä rauha.

¹⁶Paha kieli tekee monta ihmistä eripuraisiksi, Ja tunkee heitä ulos yhdestä maasta niin toiseen.

¹⁷Se kukistaa vahvat kaupungit, Ja särkee valtakunnat.

¹⁸Paha kieli ajaa pois jalot vaimot,

¹⁹Ja tyhjäksi tekee heitä siitä, josta heidän vaivaa ja työtä on ollut.

²⁰Joka sitä kuulee, ei hänellä ole ikänä lepoa, eikä saa missään olla rauhassa.

²¹Ruoska tekee vanteet, mutta paha kieli särkee luut ja kaikki tyynni.

²²Monta on langennut miekan terän kautta, mutta ei ikänä niin usia kuin pahan kielen kautta.

²³Hyvin sille tapahtuu, joka on siltä varjeltu, ja ei sitä vaivata, eikä täydy kantaa sen ijestä, ei myös ole sidottu sen kahleisiin.

²⁴Sillä sen ijes on rautainen, Ja sen kahleet ovat vaskesta.

²⁵Se kipu on katkerampi kuolemaa ja pahempi helvettiä.

²⁶Mutta jumalisia ei voi se polkea alas, ja ei heidän pidä sen tulessa palaman. Joka Herran hylkää, hänen pitää siihen lankeeman ja siinä palaman, jota ei pidä sammutettaman. Sen pitää hänen päällensä hyökkäämän niinkuin jalopeura, ja turmeleman hänen niinkuin pardi. Sinä aitaat tavaras orjantappuroilla, miksi et paremmin tee ovea ja telkeä suus eteen? Sinä punnitset hopias ja kultas, miksi et myös sanojas kultavaa'alla punnitse? Ota vaari, ettet sen kautta horjahda ja lankee vihamiestes käsiin, jotka sinua väijyvät.