Sirakin kirja 27 Vertailu: Finnish 1938 vs Biblia 1776

Sirakin kirja 27

¹Rahan tähden on moni syntiä tehnyt; ja joka tahtoo paljon saada, kääntää silmänsä pois oikeasta.

²Niinkuin vaaja isketään kivien väliseen rakoon niin tunkeutuu synti myyjän ja ostajan väliin.

³Joka ei hartaasti pidä kiinni Herran pelosta, sen huone luhistuu äkisti.

⁴Kun seulaa pudistetaan, jäävät roskat jäljelle; samoin jäävät ihmisen saastat hänen ajatuksiinsa.

⁵Uuni koettelee savenvalajan astiat, ja ihmisen koetuskivi on hänen ajatustapansa.

⁶Miten puuta on hoidettu ilmaisee sen hedelmä, samoin sana ihmisen sydämen aivoitukset.

⁷Älä kiitä miestä, ennenkuin tunnet hänen ajatustapansa, sillä se on ihmisen koetuskivi.

⁸Jos harrastat sitä, mikä oikein on, niin sinä sen saavutat ja puet sen yllesi niinkuin kunniavaipan,

⁹Linnut pysähtyvät kaltaistensa pariin; samoin totuus palajaa niiden tykö, jotka sitä harjoittavat.

¹⁰Leijona väijyy saalista; samoin synti niitä, jotka vääryyttä harjoittavat.

¹¹Hurskaan puhe on aina viisautta, mutta mieletön on vaihtelevainen kuin kuu.

¹²Ota ajasta vaari. jos joudut ymmärtämättömäin pariin mutta harkitsevien pariin mene yhäti.

¹³Tyhmien puhe on kauhistus, ja heidän naurunsa synnillistä hekumaa.

¹⁴Joka paljon vannoo, sen puhe nostaa hiukset pystyyn, ja sellaisten riitely panee tukkimaan korvansa.

¹⁵Ylpeitten riitelystä syntyy verenvuodatus, ja heidän ruokoton puheensa on raskas kuulla.

¹⁶Joka salaisuuksia ilmaisee, se luottamuksen lopettaa eikä enää saa läheistä ystävää.

¹⁷Rakasta ystävääsi ja ole hänelle uskollinen; mutta jos ilmaiset hänen salaisuutensa, älä sitten enää ajele häntä takaa.

¹⁸Sillä niinkuin ihminen tekee lopun vihollisestansa, niin sinä olet tehnyt lopun läheisesi ystävyydestä.

¹⁹Ja niinkuin päästät kädestäsi linnun, niin sinä olet laskenut läheisesi menemään etkä saa häntä enää kiinni.

²⁰Älä tavoittele häntä, sillä hän on jo kaukana: hän on paennut niinkuin gaselli pyydyksestä.

²¹Sillä haavan voi sitoa, ja herjauksen voi sovittaa, mutta salaisuuksien ilmaisijalla ei ole toivoa.

²²Joka silmää iskee, se hankkii pahaa, eikä kukaan pääse hänestä irti.

²³Kun hän on silmätysten kanssasi, hän tekee suunsa makeaksi ja ihastelee sinun sanojasi; mutta jälkeenpäin hän muuttaa suunsa ja saa aikaan sen, että sanoistasi loukkaudutaan.

²⁴On paljon, mitä minä vihaan, mutta en mitään niinkuin häntä; ja Herra vihaa häntä.

²⁵Joka viskaa kiven korkealle, viskaa sen omaan päähänsä; ja salakavala isku haavoittaa toista jos toistakin.

²⁶Joka kuopan kaivaa, se itse siihen lankeaa; ja joka paulan virittää; se itse siihen takertuu.

²⁷Joka pahaa tekee, sen itsensä päälle se vyöryy; eikä hän tiedä, mistä se hänelle tulee.

²⁸Ylpeät pilkkaavat ja herjaavat, mutta kosto väijyy sellaista kuin leijona.

²⁹Paulaan takertuvat ne, jotka iloitsevat hurskasten lankeemuksesta, ja tuska on heitä kalvava ennen heidän kuolemaansa. Pitkävihaisuus ja vihastuminen - nekin ovat kauhistus, ja syntinen mies pysyy niissä hellittämättä.

³⁰

Sirakin kirja 27

¹Kauppamies välttää työläästi vääryyden, ja myyjä synnin. Sillä rahan tähden tekee moni vääryyttä, ja jotka rikkaaksi tulla tahtovat, kääntävät pois silmänsä.

²Niinkuin vaaja kahden kiven välille tungetaan muuriin,

³Niin myös synti tunkee ostajan ja myyjän välille.

⁴Jos ei hän itsiänsä pidä ahkerasti Herran pelvossa, niin hänen huoneensa pian kukistetaan.

⁵Kuin seulotaan, niin kaunat jäävät: niin myös, mitä ihminen aikoo tehdä, niin siihen aina jotakin saastaista tarttuu.

⁶Niinkuin pätsi koettelee uudet padat, niin myös murhe koettelee ihmisen mielen.

⁷Hedelmistä tuntuu, kuinka puu on katsottu: niin myös puheesta ymmärretään, millainen sydän on.

⁸Ei sinun pidä ketään kiittämän ennen kuin sinä hänen kuullut olet; sillä mies tunnetaan puheestansa.

⁹Jos sinä vanhurskautta seuraat, niin sinä sen saavutat, ja puet sen päälles niinkuin kauniin hameen.

¹⁰Linnut lähistelevät vertaisiansa: niin myös totuus pitää itsensä sen tykönä, joka häntä kuulee..

¹¹Niinkuin jalopeura vartioitsee saalista, niin myös synti viimein ottaa kiinni pahantekiän.

¹²Jumalinen puhuu aina terveellisiä, mutta tyhmä muuttuu niinkuin kuu.

¹³Kuin sinä taitamattomain seassa olet, niin ota vaari, mitä aika sallii; mutta ole viisasten seassa ahkera.

¹⁴Tyhmäin puhe on ylen nurja, ja heidän naurunsa on sula synti, ja kuitenkin he sitä ailakoitsevat.

¹⁵Kussa ihminen kuulee paljon vannottavan. siellä hänen karvansa nousee, ja heidän riitansa saattaa ihmiset korvansa tukitsemaan.

¹⁶Kuin ylpiät riitelevät, siitä seuraa verenvuodatus, Ja se on nurja kuulla, kuin he toistansa häpäisevät.

¹⁷Joka salaisuuden ilmoittaa se kadottaa uskon, eikä saa sitten uskollista ystävää.

¹⁸Pidä ystäväs hyvänä, Ja ole hänelle uskollinen.

¹⁹Mutta, jos sinä ilmoitat hänen salaisuutensa, niin et sinä saa häntä jälleen.

²⁰Jolta ystävä tulee pois, hänen on siitä niin paljon pahaa kuin sen, jonka vihamies pääsee.

²¹Niinkuin sinä linnun päästät kädestäs, niin on myös se, kuin pääset ystävästäs, niin et sinä saa häntä jälleen.

²²Ei sinun tarvitse juosta hänen peräänsä: hän on taampana, ja on hypännyt pois niinkuin metsäkauris verkosta.

²³Haava taidetaan sitoa, ja ylpiät sanat taidetaan sovitettaa;

²⁴Mutta joka salaisuuden ilmoittaa, ei hänestä sitte mitään ole.

²⁵Joka silmää iskee, sillä on pahaa sydämessä, ja ei se anna kääntää pois itsiänsä.

²⁶Edessäs taitaa hän kyllä makiasti puhua, ja ylistää sinun puhettas, mutta takana puhuu hän toisin, ja kääntää sinun sanas pahemmin päin.

²⁷En minä taida mitään niin pahoin kärsiä kuin sitä. ja ei Herrakaan häntä kärsi.

²⁸Joka kiven heittää korkialle, se putoo hänen päähänsä; ja joka jonkun salaisesti pistää, se haavoittaa itsensä.

²⁹Joka haudan kaivaa, se putoo itse siihen.

³⁰Joka paulan virittää toisen eteen, hän kietoo itsensä. Joka toista tahtoo vahingoittaa, se tulee tietämättä hänen omaan kaulaansa. Ylpiät pilkkaavat ja häpäisevät, mutta kosto vartioitsee heitä niinkuin jalopeura. Jotka iloitsevat, kuin hyville pahoin käy, ne vangitaan paulalla, ja sydämen murhe kalvaa heidät ennen kuin he kuolevat. Viha ja julmuus ovat kauhiat, jotka molemmat jumalattomalle ovat.