Sirakin kirja 16

¹Älä halaja kelvotonten lasten paljoutta, äläkä iloitse jumalattomista pojista.

²Jos niitä paljonkin tulee, älä niistä iloitse. Ellei heissä ole Herran pelkoa,

³niin älä luota siihen, että he saavat elää, äläkä pidä pysyväisenä heidän asuinsijaansa. Sillä yksi on parempi kuin tuhat, ja parempi on kuolla lapsetonna kuin että on jumalattomia lapsia.

⁴Sillä yhden ymmärtäväisen ansiosta tulee kaupunki asutuksi, mutta laittomien sukukunta tulee erämaaksi.

⁵Paljon tällaista minä olen silmilläni nähnyt, ja vielä raskaampia on korvani kuullut:

⁶syntisten seurakunnassa puhkeaa palamaan tuli ja tottelemattomassa kansassa leimahtaa palamaan viha.

⁷Hän ei armahtanut muinaisia jättiläisiä, jotka väkevyydessään hänestä luopuivat.

⁸Ei hän säästänyt niitä, joiden seassa Loot asui, joita hän kauhistui heidän häpeämättömyytensä tähden;

⁹hän ei säälinyt turmion kansaa, niitä, jotka temmattiin pois synneissänsä.

¹⁰Samoin kävi niiden kuudensadan tuhannen miehen, jotka olivat yhtä laumaa sydämensä kovuudessa.

¹¹Ja olkoon vaikka yksi ainoa uppiniskainen: ihme olisi, jos tämä rankaisematta jäisi. Sillä hänellä on laupeus ja myös viha, hänen vallassaan on armahdus, ja hän vuodattaa vihan.

¹²Yhtä suuri kuin hänen laupeutensa on myös hänen kurituksensa. Hän tuomitsee kunkin hänen tekojensa mukaan.

¹³Ei pääse pakoon synnintekijä ryöstöksinensä, eikä Herra jätä täyttämättä hurskaan kärsivällistä odotusta.

¹⁴Hän valmistaa kaikkien hyväin tekojen tilaisuudet. Jokainen saa tekojensa mukaan.

¹⁵Älä sano: Minä olen kätkössä Herralta, kuka korkeudessa minua muistaisi? Paljon kansan seassa ei minua muisteta; sillä mitä on minun sieluni määrättömässä luomakunnassa!

¹⁶Katso, taivas ja taivasten taivas, syvyys ja maa järkkyvät, kun hän niitä etsiskelee.

¹⁷Kaikki vuoret ja maan perustuksen vapisevat ja järisevät, kun hän niihin katsahtaa.

¹⁸Mutta ihmisen sydän ei ajattele näitä. Kuka pitää mielessään hänen tiensä?

¹⁹Niinkuin myrskytuuli, jota ihminen ei voi nähdä, ovat enimmät hänen teoistansa salatut.

²⁰-Kuka voi osoittaa hänen vanhurskautensa tekoja? Tahi kuka voi kärsivällisesti odottaa? Sillä hänen liittonsa on kaukana.-

²¹Näin ajattelee se, joka on ymmärrystä vailla; mieletön ja eksyksissä vaeltava mies ajattelee näin tyhmästi.

²²Kuule minua, poikani, ja opi taidollisuutta ja tarkkaa sydämessäsi minun sanojani.

²³Minä tuon julki vaa'alla punnittua opetusta ja julistan tarkoin harkittua taidollisuutta.

²⁴Herran asetuksen mukaiset ovat hänen tekonsa hamasta alusta, ja jo silloin, kun ne tehtiin, hän sääti niiden osat.

²⁵Hän asetti järjestykseen tekonsa ikiajoiksi ja niitä hallitsevaiset voimat suvusta sukuun. Ei niiden tule nälkä eivätkä ne väsy, eivät lakkaa tekemästä tehtäviään.

²⁶Ei yksikään sysi toistansa, ja ne tottelevat hänen sanaansa iankaikkisesti.

²⁷Sen jälkeen Herra katsoi maata ja täytti sen hyvyyksillänsä.

²⁸Hän peitti sen pinnan kaikkinaisilla elollisilla olennoilla. ja siihen ne palajavat jälleen.

²⁹

³⁰

Sirakin kirja 16

¹Älä iloitse, että sinulla on monta hillimätöintä lasta, ja älä luota itsiäs siihen, että sinulla on monta lasta, jos ei he pelkää Jumalaa.

²Älä luota heihin, älä myös uskalla heidän varaansa.

³Sillä parempi on yksi hyvä lapsi, kuin tuhannen jumalatointa.

⁴Ja parempi on kuolla lapsetoinna, kuin että olis jumalattomia lapsia.

⁵Hyvänlainen mies taitaa kaupunkia auttaa; mutta vaikka monta olis jumalatointa, niin ne kuitenkin hänen hävittävät.

⁶Siitä olen minä elinaikanani paljon nähnyt, ja vielä enemmän kuullut.

⁷Tuli poltti kaiken jumalattoman joukon, ja viha sattui jumalattomiin.

⁸Ei hän säästänyt vanhoja sankareita, jotka hukkuivat väkevyydessänsä.

⁹Ei hän niitäkään säästänyt, joiden tykönä Lot muukalainen oli, mutta kadotti heitä heidän sydämensä koreuden tähden,

¹⁰Ja hävitti kaiken sen maakunnan armottomasti, jonka he synneillänsä täyttäneet olivat.

¹¹Niin hän myös hukutti kuusisataa tuhatta, että he olivat kovakorvaiset; kuinka hän siis pitäis kovakorvaisen rankaisematta?

¹²Hän on tosin laupias, mutta hän on myös vihainen. Hän leppyy kyllä, mutta hän rankaisee myös kauhiasti. Niin suuri kuin hänen laupiutensa on, niin suuri on myös hänen rangaistuksensa, ja hän tuomitsee jokaisen ansionsa jälkeen.

¹³Jumalattoman ei pidä vääryytensä kanssa pääsemän rankaisematta, ja hyvän toivo ei pidä turha oleman.

¹⁴Jokainen hyvä työ pitää siansa löytämän, ja kullekin pitää tapahtuman ansionsa jälkeen.

¹⁵Älä sano: ei Herra katsele minua; kuka kysyy minua taivaassa?

¹⁶Ei hän muista minua niin suuressa joukossa; mitä minä olen suuren maailman suhteen?

¹⁷Sillä katso, taivas, meri ja maa vapisevat, vuoret ja ja laaksot värisevät, kuin hän niitä etsii:

¹⁸Eikö siis hänen pitäis näkemän sinun sydäntäs?

¹⁹Mutta mitä hän tehdä tahtoo, sitä ei yksikään näe, ja tuulta, joka on hänen kädessänsä, ei näe yksikään ihminen.

²⁰Hän taitaa paljon tehdä, jota ei kenkään näe.

²¹Ja kuka taitaa puhua ja kärsiä, kuin hän tuomitsee? Mutta senkaltainen vaatimus on kaukana silmäin edestä.

²²Kuin tyhmä ihminen sen kuulee, niin hän kuitenkin pysyy hulluudessansa ja erehdyksessänsä.

²³Poikani, kuule minua, opi viisautta, ja tottele minun sanaani täydellä todella.

²⁴Minä tahdon antaa sinulle totisen opin, ja neuvon sinua selkiästi.

²⁵Jumala on alusta työnsä hyvin asettanut.

²⁶Ja antanut heille jokaiselle oman työnsä,

²⁷Ja pitää heitä ijäti senkaltaisessa järjestyksessä, että he aina virkansa toimittavat, ja ei yksi estä toista;

²⁸Mutta ovat aina hänen käskyllensä kuuliaiset.

²⁹Vielä sitte on hän myös katsonut maan päälle, ja on sen hyvyydellänsä täyttänyt,

³⁰Ja täytti maan eläimillä, jotka maaksi jälleen tulevat.