Jobin kirja 32 Vertailu: Finnish 1938 vs Biblia 1776
Jobin kirja 32
1Kun nuo kolme miestä eivät enää vastanneet Jobille, koska hän oli omissa silmissään vanhurskas,
2vihastui buusilainen Elihu, Baarakelin poika, joka oli Raamin sukua; Jobiin hän vihastui, koska tämä piti itseään Jumalaa vanhurskaampana,
3ja tämän kolmeen ystävään hän vihastui, koska he eivät keksineet vastausta, jolla olisivat osoittaneet Jobin olevan väärässä.
4Elihu oli odottanut vuoroa puhuakseen Jobille, koska toiset olivat iältään häntä vanhemmat.
5Mutta kun Elihu näki, ettei noilla kolmella miehellä enää ollut sanaa suussa vastaukseksi, vihastui hän.
6Niin buusilainen Elihu, Baarakelin poika, lausui ja sanoi: "Nuori minä olen iältäni, ja te olette vanhat; sentähden minä arkailin ja pelkäsin ilmoittaa tietoani teille.
7Minä ajattelin: 'Puhukoon ikä, ja vuosien paljous julistakoon viisautta'.
8Mutta onhan ihmisissä henki, ja Kaikkivaltiaan henkäys antaa heille ymmärrystä.
9Eivät iäkkäät ole viisaimmat, eivätkä vanhukset yksin ymmärrä, mikä on oikein.
10Sentähden minä sanon: Kuule minua; minäkin ilmoitan, mitä tiedän.
11Katso, minä olen odottanut, mitä teillä olisi sanomista, olen kuunnellut teidän taitavia puheitanne, kunnes olisitte löytäneet osuvat sanat.
12Niin, minä tarkkasin teitä; mutta katso, ei kukaan ole Jobin sanoja kumonnut, ei kukaan teistä voinut vastata hänen puheisiinsa.
13Älkää sanoko: 'Meitä vastassa on ilmetty viisaus, vain Jumala voi hänet torjua, ei ihminen'.
14Minua vastaan hän ei ole todisteita tuonut, enkä käy hänelle vastaamaan teidän puheillanne.
15He ovat kauhistuneet, eivät enää vastaa; sanat puuttuvat heiltä.
16Odottaisinko minä, kun he eivät puhu, kun he siinä seisovat enää vastaamatta?
17Vastaanpa minäkin osaltani, minäkin ilmoitan, mitä tiedän.
18Sillä minä olen sanoja täynnä, henki rinnassani ahdistaa minua.
19Katso, minun rintani on kuin viini, jolle ei reikää avata, se on pakahtumaisillaan niinkuin nuorella viinillä täytetyt leilit.
20Tahdon puhua, saadakseni helpotusta, avata huuleni ja vastata.
21En pidä kenenkään puolta enkä ketään ihmistä imartele.
22Sillä en osaa imarrella; silloin Luojani ottaisi minut kohta pois."
Jobin kirja 32
1Niin ne kolme miestä lakkasivat vastaamasta Jobia, että hän piti itsensä hurskaana.
2Mutta Elihu Barakelin poika Busista, Ramin sukukunnasta, vihastui Jobin päälle, että hän piti sielunsa hurskaampana Jumalaa,
3Ja närkästyi kolmen ystävänsä päälle, ettei he mitään vastausta löytäneet, ja kuitenkin tuomitsivat Jobin.
4Sillä Elihu odotti niinkauvan kuin he puhuivat Jobin kanssa, että he olivat vanhemmat häntä.
5Kuin Elihu näki, ettei vastausta ollut kolmen miehen suussa, vihastui hän.
6Ja näin vastasi Elihu Barakelin poika Busista ja sanoi: minä olen nuori, ja te olette vanhat, sentähden minä häpesin ja pelkäsin osoittaa teille minun taitoani.
7Minä ajattelin: puhukaan vuodet, ja vanhuus osoittakoon taitonsa.
8Mutta henki on ihmisessä; ja Kaikkivaltiaan henki tekee hänen ymmärtäväiseksi.
9Suuret ei ole taitavimmat, eikä vanhat ymmärrä, mikä oikeus on.
10Sentähden minäkin puhun. Kuulkaat minua: minäkin osoitan tietoni.
11Katso, minä olen odottanut teidän puhuissanne, minä olen ottanut teidän ymmärryksestänne vaarin, siihenasti että te olisitte osanneet oikeuden.
12Ja minä olen ottanut teistä vaarin; ja katso, ei ole yksikään teistä Jobia nuhdellen voittanut, eli hänen sanaansa vastata taitanut.
13Ettette sanoisi: me olemme löytäneet taidon; että Jumala on hänen hyljännyt, ja ei yksikään muu.
14Sillä ei hän ole minua vastaan puhunut, enkä minä vastaa häntä niinkuin te puhuitte.
15He pelkäävät, ja ei taida silleen mitään vastata, eikä mitään puhua.
16Että minä olen odottanut, ja ei he taida mitään puhua; vaan he vaikenivat, ja ei enää vastaa mitään.
17Niin minä vastaan kuitenkin osani, ja osoitan tietoni.
18Sillä minä olen niin täynnä sanoja, että minun henkeni ahdistaa minun vatsaani.
19Katso, minun vatsani on niinkuin viina, jonka henki ei avattu ole, joka uudet leilit särkee.
20Minun täytyy puhua, että minä saisin henkeni vetää: minun täytyy avata huuleni ja vastata.
21En minä muotoa katso, enkä ihmisen mielen perään puhu.
22Sillä en minä tiedä (jos minä niin teen), että minun Luojani tempaa äkisti minun pois.
Ymmärrä Finnish 1938 vs Biblia 1776 kirjassa Jobin kirja 32
Finnish 1938 (FinPR)
Pyhä Raamattu 1938 - Suomen evankelis-luterilaisen kirkon aiempi virallinen käännös.
Biblia 1776
Biblia 1776 - Vanha kirkkoraamattu, tunnettu arvokkaasta ja perinteisestä kielestään.
Tarkastelet rinnakkain Jobin kirja 32 vertailua käännöksissä Finnish 1938 ja Biblia 1776. Näiden kahden version vertailu voi auttaa valaisemaan alkuperäisen tekstin vivahteita.
Key Comparison: Jobin kirja 32:16
"Odottaisinko minä, kun he eivät puhu, kun he siinä seisovat enää vastaamatta?"
"Että minä olen odottanut, ja ei he taida mitään puhua; vaan he vaikenivat, ja ei enää vastaa mitään."
