Sirakin kirja 37 Vertailu: Finnish 1938 vs Biblia 1776

Sirakin kirja 37

¹Jokainen ystävä sanoo: Ystävä minäkin olen, mutta moni on ystävä ainoastaan nimeltä.

²Eikö se ole murhe aina kuolemaan asti, jos kumppani ja ystävä muuttuu vihamieheksi?

³Voi, sinä paha mielenlaatu! Mistä olet sinä vyörynyt, niin että peität vilpillä maan?

⁴Moni kumppani nauttii ystävästä silloin, kun on iloa, mutta ahdingon aikana on häntä vastaan,

⁵Moni kumppani näkee vaivaa yhdessä ystäväänsä kanssa vatsansa hyväksi, mutta sodan tullen tempaakin kilven.

⁶Älä unhota mielestäsi ystävääsi, äläkä ole muistamatta häntä, kun olet rahoissa.

⁷Jokainen neuvonantaja kehuu omaa neuvoansa, mutta moni neuvoo omaksi eduksensa.

⁸Pidä varasi neuvonantajalta, ja ota ensin selvä siitä, mitä hän itse tarvitsee, ettei hän vain anna neuvoja omaksi hyväkseen, ettei hän heitä sinusta arpaa

⁹ja sano sinulle: Hyvällä teillä olet, vaikka hän asettuu syrjään nähdäksensä, kuinka sinun käy.

¹⁰Älä neuvottele sen kanssa, joka katsoo sinuun karsaasti, vaan kadehtijoiltasi pidä aikeesi salassa.

¹¹Älä neuvottele naisen kanssa hänen kilpailijattarestaan, älä pelkurin kanssa sodasta, älä kauppiaan kanssa tavaranvaihdosta, älä ostajan kanssa myynnistä, älä hyvääsuomattoman kanssa kiitollisuudesta, älä armahtamattoman kanssa hyväntekeväisyydestä, älä hidastelijan kanssa mistään työstä, älä vuosipalkkalaisen kanssa loppuvuoden töistä, äläkä laiskan palvelijan kanssa mistään työnteosta. Sellaisiin älä luota missään neuvonpidoissa;

¹²vaan ole yhäti hurskaan miehen parissa, jonka tiedät pitävät käskyt, joka on kanssasi samanmielinen ja joka, joudut lankeamaan, kärsii sinun kanssasi.

¹³Pidä myös pätevänä oman sydämesi neuvo, sillä ei kukaan ole sinulle uskollisempi kuin se,

¹⁴Useinhan miehen mieli ilmoittaa hänelle enemmän kuin seitsemän vartijaa, jotka istuvat korkeassa vartiopaikassa.

¹⁵Mutta yli kaiken tämän rukoile Korkeinta, että hän totuudessaan sinun tiesi tasoittaisi.

¹⁶Kaiken työn alku olkoon harkinta, ja jokaisen tehtävän edellä käyköön neuvonpito.

¹⁷Sydämen muuttumisen seuraus on, että näkyviin kohoavat nämä neljä:

¹⁸Hyvä ja paha, elämä ja kuolema. Mutta kieli pitää alati niitä vallassaan.

¹⁹Moni mies on taitava ja on monien kasvattaja, mutta omalla kohdallansa ei kelpaa mihinkään.

²⁰Moni näyttää sanoissa viisaalta, mutta on vihattu. Hän jää vaille kaikkea toimeentuloakin,

²¹sillä Herra ei ole suonut hänelle miellyttävyyttä; häneltä viisaus peräti puuttuu.

²²Moni on viisas omaksi hyväksensä, ja hänen ymmärryksensä hedelmät ovat luotettavia vain hänen omassa suussaan.

²³Viisas mies kasvattaa kansaansa, ja hänen ymmärryksensä hedelmät ovat luotettavat.

²⁴Viisas mies saa runsaasi siunausta, ja häntä ylistävät onnelliseksi kaikki, jotka hänet näkevät.

²⁵Miehen elämä kestää jonkun luvun päiviä, mutta Israelin päivät ovat lukemattomat.

²⁶Viisas saa perinnökseen kansansa keskuudessa luottamuksen, ja hänen nimensä elää iäti.

²⁷Poikani! Tutki oma luontosi elämäsi kuluessa, ja katso mikä sille on pahaa, äläkä sille sitä anna.

²⁸Sillä ei kaikki ole hyväksi kaikille, eikä kenenkään luonto siedä mitä tahansa.

²⁹Älä ole kohtuuton missään nautinnossa, äläkä antaudu hillittömästi herkutteluun.

³⁰Sillä paljoista ruuista tulee vaiva, ja kohtuuttomuus vie oksennukseen asti.

³¹Kohtuuttomuuden takia on moni kuollut; mutta joka pitää varansa, se jatkaa ikäänsä.

Sirakin kirja 37

¹Jokainen ystävä tosin sanoo: minä olen myös ystävä, mutta muutamat ovat ainoastaan nimeltä ystävät.

²Kuin ystävät toinen toisensa kanssa vihastuvat, niin viha pysyy hamaan kuolemaan asti.

³Voi! kusta siis se pahuus tulee, että koko maailma on petosta täynnä?

⁴Kuin ystävälle hyvin käy, iloitsevat he hänen kanssansa, mutta kuin hänelle pahoin käy, tulevat he hänen vihamiehiksensä.

⁵He murehtivat hänen kanssansa vatsan tähden, mutta kuin hätä tulee, turvaavat he kilpeensä.

⁶Älä unhota ystävääs ilossas,

⁷Ja muista häntä, kuin rikastut.

⁸Jokainen neuvonantaja tahtoo antaa neuvoa, mutta muutamat neuvovat omaksi hyväksensä.

⁹Ota sentähden vaari neuvonantajista, ajattele ensin, jos se hyvä on; sillä mitämaks hän ajattelee neuvoaksensa itsellensä parhaaksi ja antaa sinun koetella, ja sanoo:

¹⁰Sinä olet oikialla tiellä, ja hän seisoo kuitenkin sinua vastaan, katsomassa, kuinka se sinulle menestyy.

¹¹Älä neuvoa sen kanssa pidä, jolla paha ajatus on sinua vastaan, ja älä ota niitä neuvoos, jotka sinua kadehtivat.

¹²Niinkuin sinä vaimolta neuvoa kysyisit, kuinka sinun pitäis ystävällisesti oleman hänen riitasisarensa kanssa, eli pelkurilta, kuinka sinun pitää sotiman, eli kauppamieheltä, kuinka kalliiksi hän tahtoo arvata sinun riistas hänen kaluansa vastaan.

¹³Taikka ostajalta, kuinka kalliisti sinua omas antaman pitäis, eli tiiviiltä, kuinka hyvää pitäis tehtämän.

¹⁴Eli armottomalta. kuinka armahdettaman pitää, eli laiskalta raskaasta työstä, eli vuoden palkolliselta, kuinka työ täytettämän pitää? eli laiskalta palvelialta monesta askareesta.

¹⁵Älä näiden ihmisten kanssa neuvoa pidä; mutta pidä itses joka paikassa jumalisten ihmisten tykö, joiden tiedät pitävän Jumalan käskyn,

¹⁶Jotka sillä mielellä ovat kuin sinäkin, ja kärsivät sinun kanssas, jos sinä osaat horjahtaa.

¹⁷Niin pysy heidän neuvossansa; sillä et sinä löydä uskollisempaa neuvoa.

¹⁸Ja yksi senkaltaisista taitaa usein paremmin nähdä asian, kuin seitsemän vartiaa, jotka ylhäällä vartioitsevat.

¹⁹Kuitenkin kaikissa näissä rukoile Korkeinta auttamaan sinun työtäs, ja ettei hän sinulta antaisi mitään puuttua.

²⁰Ennenkuin sinä jotakin alat, niin kysele, ja ennenkuin sinä jotakin teet, niin ota neuvo.

²¹Sillä jos jotakin uutta aljetaan, niin siihen tulee yksi näistä neljästä: hyvä eli paha, elämä eli kuolema, jotka kaikki kieli aina hillitsee.

²²Moni on sovelias muita neuvomaan, mutta itsellensä on neuvotoin.

²³Moni tahtoo viisaasti neuvoa, ja ei kuitenkaan kuulla häntä mielellänsä, joka tulee kerjääjäksi.

²⁴Sillä ei hänellä ole Herralta armoa siihen, ja ei hänessä ole viisautta.

²⁵Moni on viisas oman harjoituksensa kautta, ja saattaa neuvoansa hyödytyksen, ja osaa oikein.

²⁶Viisas mies taitaa opettaa väkensä, tuottaa hyödytyksen neuvollansa, ja osaa oikein.

²⁷Viisas mies korkiasti kunnioitetaan, ja kaikki, jotka hänen näkevät, ne ylistävät häntä.

²⁸Jokaisella on määrätty elinaikansa, mutta Israelin aika on määrätöin.

²⁹Viisas on kansansa edessä suuressa kunniassa, ja hänen nimensä pysyy ijankaikkisesti.

³⁰Poikani, koettele, mitä ruumiilles terveellinen on, ja katso, mikä ei sille ole terveeIlinen, älä sille sitä anna.

³¹Sillä ei kaikki sovi kaikille, ei myös jokaiselle kaikki kelpaa. Älä täytä itsiäs ylen täyteen kaikkinaisilla herkullisilla ruilla, ja älä syö ylen ahneesti. Sillä ylensyömys tekee ihmisen kipiäksi, ja tyytymätöin syömän saa taudin. Moni on itsensä kuoliaaksi syönyt, mutta joka kohtuuden pitää, hän sitä enemmän elää.