Sirakin kirja 20 Vertailu: Finnish 1938 vs Biblia 1776

Sirakin kirja 20

¹On ajatonta nuhtelua, mutta moni on vaiti ja on ymmärtäväinen.

²Paljoa parempi on nuhdella kuin pitää vihaa; ja joka vikansa tunnustaa, se välttää vahingon.

³

⁴Niinkuin kuohilas, jolla on himo raiskata neitsyt, on se, joka tahtoo toimittaa oikeuden väkivallalla.

⁵Moni on vaiti ja havaitaan viisaaksi, ja moni on vihattu paljon puheensa tähden.

⁶Moni on vaiti, koska ei ole, mitä vastata; mutta moni on vaiti, koska tietää aikansa.

⁷Viisas mies on vaiti oikeaan aikaan asti, mutta suunsoittaja ja mieletön ei ota ajasta vaaria.

⁸Jolla on ylenpalttisesti sanoja, sitä kauhistutaan; ja vaateliasta vihataan.

⁹Monelle miehelle on onnettomuus onneksi, ja voitto voi olla vahingoksi.

¹⁰On lahjoja, jotka eivät sinua hyödytä; mutta on myös lahjoja, kaksinkertaisen korvauksen arvoisia.

¹¹Monelle koituu kunnia vahingoksi, ja moni kohottaa päänsä ylös nöyryytyksestä.

¹²Moni ostaa paljon vähällä. mutta saa maksaa sen seitsenkertaisesti.

¹³Viisas voittaa suosiota sanoillansa, mutta tyhmien kohteliaisuudet vuotavat hukkaan.

¹⁴Mielettömän lahja ei sinua hyödytä, sillä hänellä on yksi silmä antamassa, monta ottamassa.

¹⁵Vähän hän antaa, mutta herjaa paljon ja avaa suunsa suureksi kuin airut. Tänään hän lainaa ja huomenna vaatii takaisin: vihattava on senkaltainen ihminen.

¹⁶Tyhmä sanoo: Ei ole minulla ystävää enkä saa kiitosta hyvistä teoistani: ne, jotka syövät minun leipääni, ovat kieleltään pahoja.

¹⁷Kuinka usein ja kuinka monilta hän saakaan osakseen naurua!

¹⁸Parempi on kompastua maahan kuin kieleensä: Pahoille tulee siten lankeemus joutuin.

¹⁹Töykeä ihminen - ajaton puhe: se on tavallinen niiden suussa, jotka ovat kasvatusta vailla.

²⁰Sananlaskua tyhmän suusta ei hyväksytä, sillä hän ei sano sitä oikeaan aikaan.

²¹Useaa estää puute tekemästä syntiä, ja kun hän on levossaan, ei häntä tunto kalva.

²²Moni saattaa itsensä turmioon häpeän tähden ja turmelee itsensä mielettömällä käytöksellä.

²³Moni antaa häpeän vuoksi lupauksia ystävälleen ja hankkii suotta hänestä itselleen vihamiehen.

²⁴Paha tahra ihmisessä on valhe; se on tavallinen niiden suussa, jotka ovat kasvatusta vailla.

²⁵Parempi on varas kuin se, jolla on tapana valhetella; mutta molemmat he perivät turmion.

²⁶Valhettelijalta vie kunnian hänen mielenlaatunsa, ja hänen häpeänsä seuraa häntä alati.

²⁷Joka on viisas puheissaan, se auttaa itseänsä eteenpäin, ja ymmärtäväinen mies kelpaa korkeaarvoisille.

²⁸Joka maata muokkaa, saa jyväkasansa korkenemaan; ja joka korkea-arvoisille kelpaa, saa väärintekonsa sovitetuksi.

²⁹Antimet ja lahjat sokaisevat viisasten silmät, ja niinkuin kuonokoppa suun edessä estävät heitä nuhtelemasta.

³⁰Kätketty viisaus ja salattu aarre - mitä hyötyä on kummastakaan niistä?

³¹Parempi on ihminen joka tyhmyytensä kätkee, kuin ihminen joka viisautensa kätkee.

Sirakin kirja 20

¹Ihminen nuhtelee usein lähimmäistänsä sopimattomalla ajalla, ja tekis viisaammin, jos hän olis vaiti.

²Parempi on julki nuhdella, kuin salaa vihata; ja jolle se kelpaa, niin se tulee hänelle hyväksi.

³Joka väkivaltaa tekee oikeudessa, hän on niinkuin se huoneenvartia, joka sen neitseen häpäisee, jota hänen piti varjeleman.

⁴Muutamat ovat ääneti, ettei he taida edestänsä vastata.

⁵Muutamat ovat vaiti ja odottavat aikaansa.

⁶Viisas on siihenasti ääneti kuin hän aikansa näkee, mutta rohkia tyhmä ei taida odottaa aikaansa.

⁷Joka suupaltti on, hän suututtaa ihmiset itseensä, ja joka paljon valtaa ottaa itsellensä, häntä vihataan.

⁸Monelle käy pahassa asiassa myöten, mutta se tapahtuu hänelle vahingoksi.

⁹Moni antaa usein, ja ei hän siitä hyödy; mutta sitä vastaan moni myös antaa, joka hänelle tulee parhaaksi.

¹⁰Joka paljon koreilee, se saa siitä vahingon; mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään.

¹¹Moni ensin ostaa halvasti, mutta sitte maksaa sen kalliisti.

¹²Viisas tekee lahjansa otolliseksi suloisella sanalla; mutta mitä tyhmät antavat, sen he itse tekevät kelvottomaksi.

¹³Ei tyhmän lahja tule paljo sinun hyväkses; sillä yhdellä silmällä hän antaa, mutta seitsemällä silmällä hän katsoo, mitä hänen siitä jälleen saaman pitää.

¹⁴Hän antaa vähän ja sanoo paljon antaneensa, ja huutaa siitä niinkuin viinanlaskia.

¹⁵Tänäpänä hän lainaa ja huomenna tahtoo jälleen. Nämät ovat ne ihmiset, joita ei voida kärsiä.

¹⁶Tyhmä valittaa; ei yksikään ole minulle uskollinen, ei kenkään kiitä minua hyvästä työstä.

¹⁷Ja jotka minun leipääni syövät, ei puhu minusta hyvää.

¹⁸Oi kuinka usein ja monelta hän häväistään!

¹⁹senkaltainen puhe tekee hänelle pahempaa kuin jos hän putois alas korkiasta huoneesta.

²⁰Juuri niin tapahtuu pahoille, joiden viimein äkisti lankeeman pitää.

²¹Häpeemättömällä ihmisellä on suuri suu, hän puhuu ajattelematta kaikki, mikä hänen mieleensä joutuu.

²²Vaikka tyhmä jotakin hyvää puhuis, ei se kuitenkaan kelpaa; sillä ei hän sitä puhu oikialla ajalla.

²³Köyhyys estää monta pahaa tekemästä; siitä on hänellä se voitto, , ettei hänellä ole paha tunto

²⁴Moni tekee ennen pahaa kuin hän hukkais kunniansa, ja tekee sitä jumalattoman ihmisen tähden.

²⁵Moni palvelee toista väärässä asiassa, ja saattaa niin hänen vihamieheksensä.

²⁶Valhe on suuri häpiä ihmiselle, ja se löydetään enimmästi pahain ihmisten tykönä.

²⁷Ei varas ole niin paha kuin valehtelia; mutta viimeiseltä he molemmin vahinkoon tulevat.

²⁸Valhe on ihmiselle häpiällinen, ja eihän tule ikänä kunniaan

²⁹Viisas mies kunnioittaa itsensä viisaalla puheellansa, ja toimellisesta miehestä päämiehet paljon pitävät.

³⁰Joka peltonsa hyvin rakentaa, hän täyttää salvonsa; ja joka itsensä pitää päämiesten tykö, niin, että hän heille kelpaa, se taitaa paljon pahaa estää.

³¹Antimet ja lahjat sokaisevat viisaat ja panevat suitset heidän suuhunsa, ettei he taida rangaista. Kätketty viisaus ja salattu tavara, mihinkä ne molemmat kelpaavat? Parempi on se ihminen, joka tyhmyytensä kätkee, kuin se, joka viisautensa kätkee.