Sirakin kirja 10

¹Viisas tuomari pitää kansansa kurissa, ja ymmärtäväisen hallinto on hyvin järjestetty.

²Millainen kansan tuomari on, sellaiset myös hänen palvelijansa; ja millainen kaupungin hallitusmies on, sellaiset myös kaikki sen asukkaat.

³Kuriton kuningas saattaa kansansa turmioon, mutta vallassaolijain ymmärtäväisyys asuttaa kaupungin.

⁴Herran käsissä on maan esivalta, ja aikanansa hän nostaa hallitsemaan kelvollisen miehen.

⁵Herran kädessä on miehen menestys, ja hän antaa päällysmiehelle hänen arvonsa.

⁶Älä pidä vihaa lähimmäisellesi mistään vääryyden teosta, äläkä ryhdy mihinkään, kun tehdään väkivallan töitä.

⁷Ylpeys on vihattava Herran ja ihmisten edessä, ja molempien silmissä vääryys on rikos.

⁸Ylivalta siirtyy kansalta kansalle vääryyksien, väkivallan tekojen ja rahanhimon tähden.

⁹Miksi ylpeilee tomu ja tuhka, hän, jonka sisukset jo hänen eläessään mätänevät?

¹⁰Sairaus on pitkällinen, se pilkkaa lääkäriä: tänään kuningas, huomenna kuollut!

¹¹Sillä kun ihminen kuolee, ovat madot, elukat ja toukat hänen perintönsä.

¹²Ylpeyden alku on se, että ihminen luopuu Herrasta, että hänen sydämensä luopuu hänen Luojastaan.

¹³Sillä synti on ylpeyden alku, ja joka siitä kiinnipitää, siitä virtanaan vuotavat kauhistukset. Sentähden Herra antaa sellaisille tavattomia koetuksia ja viimein syöksee heidät turmioon.

¹⁴Herra on kumonnut hallitsijain valtaistuimia ja asettanut heidän sijaansa sävyisiä.

¹⁵Herra on reväissyt pois kansakuntia juurinensa ja istuttanut niiden sijaan nöyriä.

¹⁶Herra on syössyt turmioon kansakuntien maita ja hävittänyt ne maan perustuksia myöten.

¹⁷Hän on temmannut pois niiden asukkaat, on hävittänyt heidät, poistanut heidän muistonsa maan päältä.

¹⁸Ei ole ylpeys luotu ihmisille eikä kiihkoisa viha vaimoista syntyneille.

¹⁹Mikä on kunniakas suku? Ihmissuku! Mikä on kunniakas suku? Ne, jotka Herraa pelkäävät! Mikä on kunniaton suku? Ihmissuku! Mikä on kunniaton suku? Ne, jotka rikkovat käskyt!

²⁰Veljien kesken on kunniassa se heistä, jolla on johto, mutta Herran silmissä ne, jotka häntä pelkäävät.

²¹

²²Rikas, kunnioitettu ja köyhä - kaikkien näiden kerskaus olkoon Herran pelko.

²³Ei ole oikein pitää halpana ymmärtäväistä köyhää, eikä ole soveliasta kunnioittaa miestä, joka syntiä tekee.

²⁴Korkea-arvoista ja tuomaria ja vallassaolijaa kunnioitetaan, mutta ei kukaan heistä ole suurempi kuin se, joka Herraa pelkää.

²⁵Viisasta orjaa saavat vapaat palvella, ja taidollinen mies ei sitä nurise.

²⁶Älä viisastele, kun sinun on tehtävä työsi, äläkä tavoittele kunniaa silloin, kun sinulla on ahtaat asiat.

²⁷Parempi on se, joka tekee työtä ja jolla on kyllin kaikkea, kuin se, joka tavoittelee kunniaa, mutta on leivän puutteessa.

²⁸Poikani, pidä sävyisällä tavalla kunniassa oma itsesi ja anna itsellesi arvoa sen mukaan, kuin sitä ansaitset.

²⁹Kenen mielestä on oikeassa se, joka tekee syntiä omaa itseänsä vastaan? Ja kuka kunnioittaa sitä, joka ei itse anna arvoa omalle elämälleen?

³⁰Köyhää kunnioitetaan hänen taidollisuutensa tähden, ja rikasta kunnioitetaan hänen rikkautensa tähden.

³¹Mutta jos köyhää kunnioitetaan, vaikka hän on köyhä, niin kuinka paljon enemmän, jos hän olisi rikas? Ja jos rikas ei saa kunniaa, vaikka on rikas, niin kuinka paljon vähemmän, jos hän olisi köyhä?

Sirakin kirja 10

¹Viisas hallitsia hallitsee hyvin kansaansa, ja kussa toimellinen esivalta on, siellä kaikki soveliaasti toimitetaan.

²Niinkuin hallitsia on, niin ovat myös hänen käskyläisensä; niinkuin valtamiehet ovat, niin myös kaupungin asuvaiset.

³Taitamatoin kuningas turmelee maan ja kansan, mutta kuin päämiehet ovat toimelllset, silloin kaupunki on hyvin.

⁴Hallitusvirka maan päällä on Jumalan kädessä, joka hänelle toisinansa antaa kelvollisen hallitsian.

⁵Jos ihminen menestyy, se Jumalan kädestä; hän antaa myös hänelle jalon neuvonantajan.

⁶Älä lähimmäiselles kaikkea vääryyttä kosta, ja älä pyydä vihaas sammuttaa, kuin sinun pitää rankaiseman.

⁷Jumala ja ihmiset vihaavat ylpeitä, sillä he tekevät väärin molempia vastaan.

⁸Väkivallan, vääryyden ja ahneuden tähden siirretään valtakunnan hallitus kansasta kansaan

⁹Mitä koreilet, sinä vaivainen tuhka ja multa?

¹⁰Joka et kuitenkaan mitään muuta ole kuin likiä loka eläissäs.

¹¹Ja vaikka parantajat kauvan itsensä siitä vaivaavat,

¹²Niin se kuitenkin siihen loppuu: tänäpänä kuningas, huomenna kuollut.

¹³Ja kuin ihminen on kuollut, niin madot ja toukat syövät sen.

¹⁴Siitä tulee kaikki ylpeys, kuin ihminen luopuu Jumalasta ja hänen sydämensä kääntyy Luojastansa.

¹⁵Ylpeys yllyttää kaikkein synteihin; jolla se on, se monta kauhistusta matkaan saattaa.

¹⁶Sentähden on Herra antanut aina ylpeyden tulla häpiään ja on sen viimeiseltä kukistanut.

¹⁷Jumala on ylpiät päämiehet istuimelta kukistanut, ja antanut nöyräin istua heidän siassansa.

¹⁸Jumala on hävittänyt ylpiän pakanain juuret, ja on siihen siaan istuttanut nöyrät.

¹⁹Jumala on pakanain maan ylösalaisin kääntänyt ja peräti hävittänyt.

²⁰Hän on antanut heidän kuivettua ja hävitä, ja on pyyhkinyt pois heidän nimensä maan päältä.

²¹Ei ihmiset ole luodut ylpiäksi, eikä ne tuimaksi, jotka vaimosta syntyneet ovat.

²²Mutta joka pelkää Jumalaa, se pysyy kunnialla vahvana;

²³Vaan joka Jumalan käskyn rikkoo, se tulee häpiään.

²⁴Jotka Jumalaa pelkäävät, ne pitävät päämiehensä kunniassa, sentähden varjelee hän heitä.

²⁵Ei yksikään rikas eikä köyhä, ei suuri eikä pieni, pidä muusta kerskaaman, kuin siitä, että hän pelkää Jumalaa.

²⁶Ei se kelpaa mitään, että ihminen toimellista köyhää ylenkatsoo, ja jumalatointa rikasta kunnioittaa.

²⁷Päämiehet, herrat ja hallitsiat ovat suuressa kunniassa; mutta ei he ole niin suuret kuin se, joka Jumalaa pelkää.

²⁸Viisasta palveliaa täytyy herran palvella, ja toimellinen herra ei nurise sitä.

²⁹Älä tee virassa oman pääs perään, ja älä ylpeile kuin sinua tarvitaan.

³⁰Se on parempi, että ihminen ottaa vaarin askareistansa, joilla hän itsensä auttaa, kuin se, että hän paljon aikoo, ja tulee sen kautta kerjääjäksi.

³¹Poikani, ole rohkia vastoinkäymisessä, ja luota virkaas. Sillä se, joka epäilee virastansa, kuka tahtoo häntä auttaa? ja kuka tahtoo häntä kunniassa pitää, joka oman virkansa häpäisee? Köyhä kunnioitetaan viisautensa tähden, ja rikas tavaransa tähden. Mutta jos viisaus on ylistettävä köyhässä, kuinka paljon ennemmin rikkaassa? Ja mitä rikkaalle pahoin sopii, se sopii köyhälle paljon pahemmin.