Sananlaskut 23

¹Kun istut aterialle hallitsijan seurassa, niin pidä tarkoin mielessä, kuka edessäsi on,

²ja pane veitsi kurkullesi, jos olet kovin nälkäinen.

³Älä himoitse hänen herkkujansa, sillä ne ovat petollisia ruokia.

⁴Älä näe vaivaa rikastuaksesi, lakkaa käyttämästä ymmärrystäsi siihen.

⁵Kun silmäsi siihen lentävät, on rikkaus mennyttä; sillä se saa siivet kuin kotka, joka lentää taivaalle.

⁶Älä syö pahansuovan leipää äläkä himoitse hänen herkkujansa.

⁷Sillä niinkuin hän mielessään laskee, niin hän menettelee: hän sanoo sinulle: "Syö ja juo", mutta hänen sydämensä ei ole sinun puolellasi.

⁸Syömäsi palan sinä olet oksentava, ja suloiset sanasi sinä tuhlasit turhaan.

⁹Älä puhu tyhmän kuullen, sillä hän katsoo ymmärtäväiset sanasi ylen.

¹⁰Älä siirrä ikivanhaa rajaa äläkä mene orpojen pelloille.

¹¹Sillä heidän sukulunastajansa on väkevä, ja hän ajaa heidän asiansa sinua vastaan.

¹²Tuo sydämesi kuritettavaksi ja korvasi taidon sanojen ääreen.

¹³Älä kiellä poikaselta kuritusta, sillä jos lyöt häntä vitsalla, säästyy hän kuolemasta.

¹⁴Vitsalla sinä häntä lyöt, tuonelasta hänen sielunsa pelastat.

¹⁵Poikani, jos sinun sydämesi viisastuu, niin minunkin sydämeni iloitsee;

¹⁶ja sisimpäni riemuitsee, jos sinun huulesi puhuvat sitä, mikä oikein on.

¹⁷Älköön sydämesi kadehtiko jumalattomia, mutta kiivaile aina Jumalan pelon puolesta,

¹⁸niin sinulla totisesti on tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.

¹⁹Kuule, poikani, ja viisastu, ja ohjaa sydämesi oikealle tielle.

²⁰Älä oleskele viininjuomarien parissa äläkä lihansyömärien.

²¹Sillä juomari ja syömäri köyhtyy, ja unteluus puettaa ryysyihin.

²²Kuule isääsi, joka on sinut siittänyt, äläkä äitiäsi halveksi, kun hän on vanhennut.

²³Osta totuutta, älä myy, osta viisautta, kuria ja ymmärrystä.

²⁴neen saa riemuita vanhurskaan isä; joka viisaan on siittänyt, sillä on ilo hänestä.

²⁵Olkoon sinun isälläsi ja äidilläsi ilo, sinun synnyttäjäsi riemuitkoon.

²⁶Anna sydämesi, poikani, minulle, ja olkoot minun tieni sinun silmissäsi mieluiset.

²⁷Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.

²⁸Vieläpä hän väijyy kuin rosvo, ja hän kartuttaa uskottomia ihmisten seassa.

²⁹Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät?

³⁰Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan.

³¹Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas.

³²Lopulta se puree kuin käärme ja pistää kuin myrkkylisko.

³³Silmäsi outoja näkevät, ja sydämesi haastelee sekavia.

³⁴Sinusta on kuin makaisit keskellä merta, on kuin maston huipussa makaisit.

³⁵"Löivät minua, mutta ei koskenut minuun; pieksivät minua, mutta en tiennyt mitään. Milloinkahan herännen? Tahdonpa taas hakea tätä samaa."

Sananlaskut 23

¹Koskas istus ja syöt jonkun herran kanssa, niin ota visu vaari, kuka edessäs on.

²Ja pane veitsi kaulaas, jos sinä tahdot henkes pitää.

³Älä himoitse hänen herkustansa; sillä se on petollinen leipä.

⁴Älä vaivaa sinuas tullakses rikkaksi, ja lakkaa sinun viisaudesta.

⁵Älä lennätä silmiäs sen jälkeen, jota et sinä taida saada; sillä se tekee itsellensä siivet niinkuin kotka, ja lentää taivasta päin.

⁶Älä syö leipää kateen kanssa, ja älä himoitse hänen hänen herkkuansa.

⁷Sillä niinkuin hän itse sydämessänsä ajattelee, niin se on; hän sanoo sinulle: syö ja juo, ja ei kuitenkaan ole hänen mielensä sinun kanssas.

⁸Sinun palas, jotka syönyt olet, pitää sinun oksentaman, ja sinun ystävälliset puhees pitää hukkaan tuleman.

⁹Älä puhu hullun korvissa; sillä hän katsoo sinun toimellisen puheen ylön.

¹⁰Älä siirrä takaperin entisiä rajoja,ja älä mene orpoin pellolle.

¹¹Sillä heidän lunastajansa on voimallinen: hän toimittaa heidän asiansa sinua vastaan.

¹²Anna sydämes kuritukseen, ja korvas toimelliseen puheesen.

¹³Älä lakkaa lasta kurittamasta; sillä jos sinä häntä vitsalla lyöt, niin ei hän kuole.

¹⁴Sinä lyöt häntä vitsalla, vaan sinä vapahdat hänen sielunsa helvetistä.

¹⁵Poikani, jos sinä viisas olet, niin myös sydämeni iloitsee.

¹⁶Ja minun munaskuuni ovat riemuiset, koska sinun huules puhuvat, mikä oikia on.

¹⁷Älköön sinun sydämes kiivoitelko syntisiä, vaan olkoon Herran pelvossa joka päivä.

¹⁸Sillä se on sinulle viimein hyväksi, ja ei sinun odottamises puutu.

¹⁹Kuule, poikani, ja ole viisas, ja johdata sydämes tielle.

²⁰Älä ole juomarien ja syömärien seassa.

²¹Sillä juomarit ja syömärit köyhtyvät, ja unikeko pitää ryysyissä käymän.

²²Kuule isääs, joka sinun siittänyt on, ja älä katso äitiäs ylön, kuin hän vanhaksi tulee.

²³Osta totuutta, ja älä sitä myy, niin myös viisautta, oppia ja ymmärrystä.

²⁴Vanhurskaan isä suuresti riemuitsee; ja joka viisaan siittänyt on, hän iloitsee hänestä.

²⁵Anna isäs ja äitis iloita; ja riemuitkaan se, joka sinun synnyttänyt on.

²⁶Anna minulle, poikani, sydämes, ja sinun silmäs pitäköön minun tieni.

²⁷Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.

²⁸Ja hän väijyy niinkuin saalista, ja saattaa monta tottelemattomaksi ihmisten seassa.

²⁹Kussa on kipu? kussa murhe? kussa tora? kussa valitus? kenellä haavat ilman syytä? kenellä punaiset silmät?

³⁰Siinä, kussa viinan tykönä viivytään, ja tullaan tyhjentämään, mitä sisälle pantu on.

³¹Älä katsele viinaa, vaikka se punoittaa, ja on selkiänä lasissa, ja huokiasti menee alas;

³²Vaan viimeiseltä puree se niinkuin käärme, ja pistää niinkuin kyykäärme.

³³Niin katsovat sinun silmäs muita vaimoja, ja sinun sydämes puhuu toimettomia asioita,

³⁴Ja sinä tulet niinkuin se, joka makaa keskellä merta, ja niinkuin se joka makaa ylhäällä haahden pielen päässä.

³⁵Sinä sanot; he löivät minua, vaan en minä kipua tuntenut; he sysivät minua, ja en minä tiennyt. Kuin minä herään, niin tahdon minä vielä niin tehdä, ja sitä enempi etsiä.