Sananlaskut 19 Vertailu: Finnish 1938 vs Biblia 1776

Sananlaskut 19

¹Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin huuliltansa nurja, joka on vielä tyhmäkin.

²Ilman taitoa ei ole intokaan hyväksi, ja kiirehtivän jalka astuu harhaan.

³Ihmisen oma hulluus turmelee hänen tiensä, mutta Herralle hän sydämessään vihoittelee.

⁴Tavara tuo ystäviä paljon, mutta vaivainen joutuu ystävästänsä eroon.

⁵Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se ei pelastu.

⁶Monet etsivät ylhäisen suosiota, ja kaikki ovat anteliaan ystäviä.

⁷Köyhä on kaikkien veljiensä vihattu, vielä vierotumpi ystävilleen. Tyhjiä sanoja hän saa tavoitella.

⁸Joka mieltä hankkii, se sieluansa rakastaa; joka ymmärryksen säilyttää, se onnen löytää.

⁹Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se hukkuu.

¹⁰Ei sovi tyhmälle hyvät päivät, saati sitten palvelijalle hallita ruhtinaita.

¹¹Ymmärrys tekee ihmisen pitkämieliseksi, ja hänen kunniansa on antaa rikos anteeksi.

¹²Kuninkaan viha on kuin nuoren leijonan kiljunta, mutta hänen suosionsa on kuin kaste ruoholle.

¹³Tyhmä poika on isänsä turmio, ja vaimon tora on kuin räystäästä tippuva vesi.

¹⁴Talo ja tavara peritään isiltä, mutta toimellinen vaimo tulee Herralta.

¹⁵Laiskuus vaivuttaa sikeään uneen, ja veltto joutuu näkemään nälkää.

¹⁶Joka käskyt pitää, saa henkensä pitää; joka ei teistänsä välitä, on kuoleman oma.

¹⁷Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle, ja hän maksaa jälleen hänen hyvän tekonsa.

¹⁸Kurita poikaasi, kun vielä toivoa on; ethän halunne hänen kuolemaansa.

¹⁹Rajuluontoinen joutuu sakkoihin: vain yllytät, jos yrität apuun.

²⁰Kuule neuvoa, ota kuritus varteen, että olisit vasta viisaampi.

²¹Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen.

²²Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa, ja köyhä on parempi kuin valhettelija.

²³Herran pelko on elämäksi: saa levätä yönsä ravittuna, eikä mikään paha kohtaa.

²⁴Laiska pistää kätensä vatiin, mutta ei saa sitä viedyksi suuhunsa jälleen.

²⁵Lyö pilkkaajaa, niin yksinkertainen saa mieltä, ja jos ymmärtäväistä nuhdellaan, niin hän käsittää tiedon.

²⁶Joka isäänsä pahoin pitelee ja ajaa äitinsä pois, se on kunnoton ja rietas poika.

²⁷Jos herkeät, poikani, kuulemasta kuritusta, niin eksyt pois tiedon sanoista.

²⁸Kelvoton todistaja pitää oikeuden pilkkanaan, ja jumalattomien suu nielee vääryyttä.

²⁹Tuomiot ovat valmiina pilkkaajille ja lyönnit tyhmien selkään.

Sananlaskut 19

¹Köyhä joka siveydessä vaeltaa, on parempi kuin väärä huulissansa, joka kuitenkin tyhmä on.

²Joka ei toimella laita, ei hänelle hyvin käy; ja joka on nopsa jaloista, se loukkaa itsensä.

³Ihmisen tyhmyys eksyttää hänen tiensä, niin että hänen sydämensä vihastuu Herraa vastaan.

⁴Tavara tekee monta ystävää, vaan köyhä hyljätään ystäviltä.

⁵Ei väärä todistaja pidä pääsemän rankaisematta; joka rohkiasti valehtelee, ei hänen pidä selkeemän.

⁶Moni rukoilee päämiestä, ja jokainen on hänen ystävänsä, joka lahjoja jakaa.

⁷Köyhää vihaavat kaikki hänen veljensä, ja hänen ystävänsä vetäytyvät taamma hänestä; ja joka sanoihin luottaa, ei hän saa mitään.

⁸Joka viisas on, hän rakastaa henkeänsä, ja joka toimellinen on, se löytää hyvän.

⁹Väärä todistaja ei pidä pääsemän rankaisematta; ja joka rohkiasti valehtelee, se kadotetaan.

¹⁰Ei hullulle sovi hyvät päivät, paljoa vähemmin palvelian päämiehiä hallita.

¹¹Joka on kärsivällinen, se on toimellinen ihminen; ja se on hänelle kunniaksi, että hän viat välttää.

¹²Kuninkaan viha on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen; mutta hänen ystävyytensä on niinkuin kaste ruoholle.

¹³Hullu poika on isänsä murhe, ja riitainen vaimo on niinkuin alinomainen pisaroitseminen.

¹⁴Huoneet ja tavarat peritään vanhemmilta, vaan toimellinen emäntä tulee Herralta.

¹⁵Laiskuus tuo unen, ja joutilas sielu kärsii nälkää.

¹⁶Joka käskyt pitää, hän on vapahtanut henkensä; vaan joka tiensä hylkää, hänen pitää kuoleman.

¹⁷Jöka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle, joka hänen hyvän työnsä hänelle jälleen maksava on.

¹⁸Kurita lastas, koska vielä toivo on; mutta älä pyydä häntä tappaa;

¹⁹Sillä suuri julmuus saattaa vahingon: sentähden laske vallallensa, ja kurita häntä toistamiseen.

²⁰Kuule neuvoa ja ota kuritus vastaan, tullakses vihdoinkin viisaaksi.

²¹Monet aivoitukset oavt miehen sydämessä; mutta Herran neuvo on pysyväinen.

²²Ihmiselle kelpaa hänen laupeutensa, ja köyhä mies on parempi kuin valehtelia.

²³Herran pelko saattaa elämän, ja se pysyy ravittuna, ettei mikään paha häntä lähesty.

²⁴Laiska kätkee kätensä poveensa, ja ei vie sitä jälleen suuhunsa.

²⁵Jos pilkkaajaa lyödään, niin taitamatoin tulee viisaaksi; ja jos toimellista lyödään, niin hän tulee toimelliseksi.

²⁶Joka vaivaa isäänsä, ja ajaa ulos äitinsä, hän on häpeemätöin ja kirottu lapsi.

²⁷Lakkaa poikani, kuuntelemasta sitä neuvoa, joka sinua viettelee pois toimellisesta opista.

²⁸Väärä todistus häpäisee tuomion, ja jumalattomain suu nielee vääryyden.

²⁹Pilkkaajille on rangaistus valmistettu, ja haavat hulluin selkään.