1Mitä siis sanomme isämme Aabrahamin saavuttaneen lihan mukaan?stylus···2Sillä jos Aabraham on teoista julistettu vanhurskaaksi, hänellä on kerskaamista, mutta ei Jumalan edessä.stylus···3Sillä mitä Raamattu sanoo? "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi."stylus···4Mutta työtä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta,stylus···5mutta sille, joka ei tee työtä, vaan uskoo häneen, joka julistaa jumalattoman vanhurskaaksi, luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi.stylus···6Samoin myös Daavid ylistää autuaaksi sitä ihmistä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja:stylus···7"Autuaita ne, joiden lain rikkomiset ovat anteeksi annetut ja joiden synnit ovat peitetyt!stylus···8Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!"stylus···9Koskeeko sitten tämä autuaaksi ylistäminen ainoastaan ympärileikattuja vai eikö ympärileikkaamattomiakin? Sanommehan: "Aabrahamille luettiin usko vanhurskaudeksi."stylus···10Kuinka se sitten siksi luettiin? Hänen ollessaan ympärileikattuna vai ympärileikkaamattomana? Ei ympärileikattuna, vaan ympärileikkaamattomana.stylus···11Hän sai ympärileikkauksen merkin sinetiksi sille uskon vanhurskaudelle, joka hänellä oli ympärileikkaamattomana, että hän olisi kaikkien isä, jotka uskovat ympärileikkaamattomina, jotta vanhurskaus luettaisiin heillekin,stylus···12ja että hän olisi myös ympärileikattujen isä, niiden, jotka eivät ainoastaan ole ympärileikattuja, vaan myös vaeltavat sen uskon jälkiä, mikä meidän isällämme Aabrahamilla oli ympärileikkaamattomana.stylus···13Sillä se lupaus, että Aabraham perii maailman, ei tullut hänelle eikä hänen siemenelleen lain kautta, vaan uskonvanhurskauden kautta.stylus···14Sillä jos perillisiä ollaan lain nojalla, usko on tyhjäksi tehty ja lupaus on mitätön.stylus···15Sillä laki saa aikaan vihaa, mutta missä lakia ei ole, siellä ei ole rikkomistakaan.stylus···16Sen tähden se on uskosta, että se olisi armosta ja että lupaus olisi luja kaikelle siemenelle, ei ainoastaan sille, joka on lain piiristä, vaan myös sille, jolla on Aabrahamin usko, hänen, joka on meidän kaikkien isästylus···17– kuten on kirjoitettu: "Monen kansan isäksi olen sinut asettanut" – sen Jumalan edessä, johon hän uskoi ja joka tekee kuolleet eläviksi ja kutsuu olemattomat olemassa olevina.stylus···18Aabraham uskoi toivon varassa, kun mitään toivoa ei ollut, tulevansa monen kansan isäksi, tämän sanan mukaan: "Niin on siemenesi oleva",stylus···19eikä hän heikentynyt uskossa, vaikka näki, että hänen ruumiinsa oli kuoleutunut – sillä hän oli jo noin satavuotias – ja että Saaran kohtu oli kuoleutunut,stylus···20mutta Jumalan lupausta hän ei epäillyt epäuskossa, vaan vahvistui uskossa antaen kunnian Jumalalle,stylus···21ja oli täysin varma siitä, että minkä Jumala on luvannut, sen hän voi myös tehdä.stylus···22Sen tähden se luettiinkin hänelle vanhurskaudeksi.stylus···23Mutta ei ainoastaan hänen tähtensä ole kirjoitettu, että se hänelle luettiin,stylus···24vaan myös meidän tähtemme, joille se on luettava, meille, jotka uskomme häneen, joka kuolleista herätti Jeesuksen, meidän Herramme,stylus···25joka on alttiiksi annettu meidän [lain] rikkomisiemme tähden ja kuolleista herätetty meidän vanhurskauttamisemme tähden.stylus···