1Silloin teemanilainen Elifas lausui ja sanoi:stylus···2"Ethän pahastu, jos sinulle puhutaan? Kuka voi vaietakaan?stylus···3Katso, monia sinä olet ojentanut, ja hervonneita käsiä olet vahvistanut.stylus···4Sanasi ovat nostaneet kompastuneen ja rauenneita polvia olet voimistanut.stylus···5Mutta nyt, kun itseäsi kohtaa kova, sinä tuskastut, ja kun se sinuun sattuu, sinä kauhistut.stylus···6Eikö jumalanpelkosi ole uskalluksesi ja nuhteeton vaelluksesi toivosi?stylus···7Ajattele, kuka viaton on koskaan hukkunut, ja missä ovat rehelliset joutuneet perikatoon?stylus···8Minkä minä olen nähnyt, niin ne, jotka vääryyttä kyntävät ja turmiota kylvävät, ne sitä niittävätkin.stylus···9Jumalan henkäyksestä he hukkuvat, hänen vihansa hengestä he häviävät.stylus···10Leijonan ärjyntä, suurenkin leijonan ääni vaiennetaan, ja nuorten leijonien hampaat murskataan.stylus···11Urosleijona menehtyy saaliin puutteesta, ja naarasleijonan pennut hajaantuvat.stylus···12Minulle tuli salaa sana, korvani kuuli kuiskauksen,stylus···13kun ajatukset liikkuivat öisissä näyissä, kun raskas uni oli vallannut ihmiset.stylus···14Pelko ja vapina yllättivät minut ja pelästyttivät kaikki luuni.stylus···15Tuulen henkäys hyväili kasvojani, ihokarvani nousivat pystyyn.stylus···16Siinä seisoi – sen näköä en erottanut – hahmo silmieni edessä. Minä kuulin kuiskaavan äänen:stylus···17'Onko ihminen Jumalaa vanhurskaampi, onko mies Luojaansa puhtaampi?stylus···18Katso, palvelijoihinsakaan hän ei luota, läheteissäänkin hän havaitsee vikoja,stylus···19saati niissä, jotka asuvat savimajoissa, joiden perustus on maan tomussa ja jotka koit murskaavat.stylus···20Ennen kuin aamu vaihtuu illaksi, heidät muserretaan. Kenenkään huomaamatta he hukkuvat ainiaaksi.stylus···21Eikö heidän kanssaan oteta loputkin pois, ja eivätkö he kuole viisaudesta osattomina?'"stylus···