1Kun sitten eräänä päivänä Jumalan pojat tulivat ja asettuivat seisomaan Herran eteen, saatanakin tuli heidän joukossaan ja asettui Herran eteen.stylus···2Herra kysyi saatanalta: "Mistä sinä tulet?" Saatana vastasi Herralle ja sanoi: "Maata kiertämästä ja siellä kuljeksimasta."stylus···3Herra sanoi saatanalle: "Oletko pannut merkille palvelijani Jobin? Sillä ei ole maan päällä hänen vertaistaan; hän on nuhteeton ja rehellinen mies, pelkää Jumalaa ja karttaa pahaa. Vieläpä hän pysyy nuhteettomuudessaan, vaikka sinä olet yllyttänyt minut häntä vastaan tuhoamaan hänet syyttömästi."stylus···4Saatana vastasi Herralle ja sanoi: "Nahan nahasta; ja kaiken, mitä ihmisellä on, hän antaa hengestään.stylus···5Mutta ojennapa kätesi ja koske hänen luihinsa ja lihaansa, hän varmaan kiroaa sinua vasten kasvojasi."stylus···6Herra sanoi saatanalle: "Katso, hän olkoon käsissäsi. Säästä kuitenkin hänen henkensä."stylus···7Saatana meni pois Herran kasvojen edestä ja löi Jobiin pahoja paiseita kantapäästä kiireeseen asti.stylus···8Tämä otti saviastian sirun kaapiakseen sillä itseään ja istui tuhkaläjään.stylus···9Hänen vaimonsa sanoi hänelle: "Vieläkö pysyt nuhteettomuudessasi? Kiroa Jumala ja kuole."stylus···10Mutta hän vastasi hänelle: "Sinä puhut kuin mikäkin typerä nainen. Otammehan vastaan Jumalalta hyvää, emmekö ottaisi vastaan pahaakin?" Missään tässä Job ei tehnyt syntiä huulillaan.stylus···11Kun Jobin kolme ystävää kuuli kaiken onnettomuuden, joka oli häntä kohdannut, he tulivat kukin kotipaikastaan: teemanilainen Elifas, suuhilainen Bildad ja naemalainen Soofar; ja he sopivat keskenään ja menivät ottamaan osaa ja lohduttamaan häntä.stylus···12Mutta kun he jonkin matkan päästä nostivat silmänsä, he eivät voineet enää tuntea häntä. He korottivat äänensä ja itkivät, repäisivät kukin viittansa ja heittivät tomua taivasta kohti päänsä päälle.stylus···13He istuivat hänen kanssaan maassa seitsemän päivää ja seitsemän yötä, eikä kukaan heistä puhunut sanaakaan hänelle, sillä he näkivät, että hänen tuskansa oli hyvin suuri.stylus···